Astma on krooninen hengitystiesairaus, jossa keuhkoputket ovat jatkuvasti tulehtuneita ja reagoivat herkästi erilaisiin ärsykkeisiin. Tulehduksen vuoksi keuhkoputket supistuvat, niiden seinämät turpoavat ja limaneritys lisääntyy, mikä vaikeuttaa hengittämistä merkittävästi.
Astma voi olla allergista tai ei-allergista, ja sen vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Yleisiä laukaisevia tekijöitä ovat siitepöly, eläinten karva, tupakansavu, kylmä ilma, stressi ja fyysinen rasitus. Perinnöllisyys lisää astman riskiä merkittävästi.
Suomessa astman hoito perustuu kahteen päälääkeryhmään, jotka toimivat eri tavoin keuhkoputkissa. Avaavat lääkkeet eli bronkodilaattorit rentouttavat keuhkoputkien lihassoluja ja helpottavat hengenahdistusta nopeasti. Tulehdusta estävät kortikosteroidit puolestaan vähentävät pitkäaikaisesti keuhkoputkien tulehdusta ja ehkäisevät kohtausten syntymistä.
Lyhytvaikutteiset lääkkeet sopivat akuuttien oireiden hoitoon, kun taas pitkävaikutteiset valmisteet ovat päivittäisessä ennaltaehkäisevässä hoidossa. Lääkäri määrittää aina sopivimman hoitoyhdistelmän potilaan oireiden ja astman vaikeusasteen mukaan.
Suomessa on saatavilla monipuolinen valikoima astmalääkkeitä, jotka sopivat erilaisiin hoitotarpeisiin. Nopeasti vaikuttavat salbutamol-pohjaiset valmisteet kuten Ventoline ja Airomir ovat ensisijaisia kohtaushoidossa. Pitkäaikaishoitoon tarkoitetut budesonidi-sisältävät lääkkeet, kuten Pulmicort ja Bufomix, vähentävät hengitysteiden tulehdusta tehokkaasti.
Yhdistelmävalmisteet tarjoavat sekä tulehdusta estävän että keuhkoputkia avaavan vaikutuksen samassa inhalaattorissa. Symbicort, Foster ja Seretide ovat suosittuja valintoja keskivaikean ja vaikean astman hoitoon. Montelukast-tabletit (Singulair, Monkasta) sopivat erityisesti allergisen astman hoitoon ja ovat helppo vaihtoehto lapsille.
Suurin osa astmalääkkeistä on saatavilla vain reseptillä, mutta joitakin salbutamol-valmisteita on reseptivapaasti saatavilla. Kela korvaa astmalääkkeitä erityiskorvausluokassa 203, joka edellyttää lääkärin lausuntoa. Korvausprosentti on tyypillisesti 65-100% lääkkeen tyypistä riippuen.
Oikea inhalaattoritekniikka on välttämätöntä lääkkeen tehokkaalle vaikutukselle. Jokaisen inhalaattorin käyttöohje tulee opetella huolellisesti, sillä eri laitteiden käyttötapa vaihtelee. Yleisesti tärkeää on hengittää syvään ja hitaasti, pitää hengitys hetken kiinni ja hengittää ulos rauhallisesti.
Astmalääkkeiden käyttö jakautuu ennaltaehkäisevään hoitoon ja kohtaushoitoon. Ennaltaehkäisevät lääkkeet otetaan säännöllisesti oireiden estämiseksi, kun taas kohtauslääkkeitä käytetään tarpeen mukaan äkillisten oireiden helpottamiseksi.
Yleisimpiä käyttövirheitä ovat liian nopea hengitys, inhalaattorin väärä asento ja lääkkeen käytön lopettaminen oireiden helpottuessa. Säilytä lääkkeet kuivassa ja viileässä paikassa, ja tarkista säännöllisesti viimeinen käyttöpäivä.
Henkilökohtainen hoitosuunnitelma on astman hallinnan perusta. Lääkäri laatii yhdessä potilaan kanssa yksilöllisen suunnitelman, joka sisältää tiedot lääkityksestä, oireiden seurannasta ja toimintaohjeista eri tilanteissa.
PEF-mittarin käyttö kotona auttaa seuraamaan keuhkojen toimintaa säännöllisesti. Mittaustulokset antavat varhaista tietoa astman pahenemisesta, jolloin hoitoa voidaan tehostaa ajoissa. Ota yhteyttä lääkäriin, jos PEF-arvot laskevat merkittävästi tai oireet pahentuvat.
Astma ei rajoita normaalia elämää, kun se on hyvin hoidettu. Säännöllinen liikunta vahvistaa keuhkoja ja parantaa yleiskuntoa. Valitse astmaan sopivia lajeja kuten uinti, kävely tai pyöräily, ja muista lämmitellä huolellisesti ennen harjoittelua.
Matkustaessa ota mukaan riittävästi lääkkeitä ja säilytä ne käsimatkatavaroissa. Työympäristössä vältä altistumista pölylle, kemikaaleille tai muille ärsykkeille. Kerro työnantajalle astmastasi tarvittaessa.
Opasta perheenjäsenet ja läheiset astmakohtauksen ensiavusta. Pidä aina mukana pikavaikutteista bronkolaajentajaa ja varmista, että läheisesi tietävät sen sijainnin ja käytön. Älä epäröi hakea apua hätätilanteessa.
